Huolellisesti perustetut aidat kestävät vuosia

Juvan Muumaa Ay on kolmen tilan yhteisnavetta, joka on tuottanut luomumaitoa 26 vuotta. Muumaalla on noin 130 lypsylehmää vuonna 1999 valmistuneessa makuuparsipihatossa, jossa ruokintamenetelmänä on seosrehuruokinta. Lypsyasemana on 2 x 8 paikkainen kalanruotoasema, jolla lehmät lypsetään kaksi kertaa päivässä. Nuorkarja ja umpilehmät ovat vinokuivikepohjaisessa kylmäpihatossa, joka on rakennettu vuonna 2005. Kylmäpihaton yhteydessä on hakepohjainen tarha, joka antaa eläimille lisää liikkumatilaa.

Lypsäville lehmille on kaksi jaloittelutarhaa, joista kerätään sadevedet talteen omaan säiliöön. Laidunalaa noin 7 hehtaaria, joka on jaettu kolmeen lohkoon. Laitumelle on vapaa pääsy yötä päivää 7-8 kuukauden ajan vuodessa. Säilörehun määrää vähennetään hieman noin kahden kuukauden ajan kesällä, kun laitumilla on eniten syötävää. Talvella lypsylehmiä ruokitaan ulos laidunalueelle kuivaheinäpaaleilla.

Lypsylehmien jaloittelutarhat toimivat oikeastaan vain läpikulkuna laitumille ja lehmiä päästetään hyvin harvoin ulos pelkästään tarhaan. Muumaan osakkaan Heikki Teittisen mukaan jaloittelualueen tulee olla tarpeeksi laaja alue. Pieni tarha likaantuu helposti eikä sellaisessa pysty pitämään suuria eläinmääriä. Ulkoilun myötä navetta on väljempi eikä työmäärä juurikaan lisäänny. Ulkoilun rutiinit ovat helppoja, kunhan muistaa tarkistaa portit ja aidat, jotta eläimet eivät karkaa.

muumaa 1

Huolellisesti perustetut kulkureitit kestävät suuren karjamäärän liikkumisen ja auttavat eläinten siirtelyssä.

Nuorkarja ja umpilehmät laiduntavat kauempana navetasta n. 5 kk vuodesta. Sorkat hoidetaan umpeenpanon yhteydessä kerran vuodessa. Kesäisin umpilehmät laiduntavat ja muutoin ovat kylmäpihatossa. Lehmät poikivat laitumelle vuodessa 3-4 kuukauden ajan erilliselle poikimalaitumelle. Umpilehmät pysyvät puhtaina ja terveinä laitumella ja poikimiset sujuvat yleensä helposti. Eläinten siirroissa käytetään kuljetuskärriä ja paimenkoiria. Koirien kanssa saadaan eläimiä siirrettyä tarvittaessa teitä pitkin pidempiäkin matkoja laidunalueille. Laiduntamisen myötä säästetään esimerkiksi kuivikekustannuksissa, rehustuksessa ja lannanpoistossa.

Tilalla on panostettu kulkureitteihin ja aitauksiin. Kunnolla tehdyt aitarakenteet helpottavat tulevien vuosien työnmäärää, kun joka vuosi ei tarvitse tehdä uutta aitaa. Kulkureiteillä navetan lähellä on hiekkaa, jota lisätään aina tarpeen mukaan. Teittinen on perustanut kymmeniä hehtaareja High Tensile –aidoilla kiinteästi aidattua laidunaluetta. Näille alueille voidaan laittaa eläimiä laiduntamaan heti laidunkauden alussa tai esimerkiksi ensimmäisen tai toisen säilörehunteon jälkeen.

Teittisen mukaan ulkoilussa parasta ovat talvella lumi ja kesällä kuiva nurmikko, jotka edistävät sorkkaterveyttä. Sorkka-aines kovenee lumessa ja sorkan verenkierto elpyy. Lumi myös desinfioi ja puhdistaa sorkkia. Eläinten liikkuminen ulkona ja sen myötä kehittyvä lihaskunto edesauttavat helppoja poikimisia. Vasikoiden ja hiehojen jalat on kuitenkin helppo pilata jo nuorena, jos niitä pidetään huonoissa olosuhteissa. Nuorkarjan ulkona liikkuminen edesauttaa eläinten fyysistä kehittymistä ja totuttaa eläimet ulkoiluun. Nuorkarjan ja umpilehmien kesälaiduntamisella on myös merkittävä taloudellinen etu sisällä hoitoon verrattuna.

Teittisellä on paljon kokemusta paimenkoirien kouluttamisesta ja niiden kanssa työskentelystä. Hän on myös kilpaillut menestyksekkäästi paimenkoirakilpailuissa. Teittisellä on tällä hetkellä kuusi bordercollieta paimenkoirina. Paimenkoirat ovat mukana tilalla kaikenlaisissa eläinten siirroissa ja lajitteluissa. Navettaympäristössä pärjää yhdelläkin koiralla, mutta isompiin siirtoihin tarvitaan useampi koira. Eläinten käsittelyn ja käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää, jotta koiraa osaa kouluttaa ja ohjata oikein.

muumaa 2b

Talvenkestävä aitaus tulee olla tarpeeksi korkea runsaan lumimäärän vuoksi. Ylin lanka on noin 170 cm korkea.


 

Hyvä paimenkoira on arvokas apulainen 

Suomen paimenkoirayhdistyksen työkoirarekisterissä on yli 2600 paimenkoiraa. Yleisimmät rodut ovat bordercollie ja working kelpie. Paimenkoiria käytetään useimmiten lammas- ja nautakarjatiloilla. Hyvän paimenvaiston omaava koira on suuri apu karjanomistajalle kaikessa karjan käsittelyssä. Usein koiraa käytetään ihmisen työparina, mutta monet koirat osaavat myös itsenäisesti esimerkiksi hakea karjalauman hieman kauempaakin. Eläinten hakeminen onkin paimenkoiran yleisin tehtävä. 

Paimenkoira kuva nettisivuille

Kuvissa working kelpiet ovat paimennusharjoituksissa.

Paimenkoira kuva nettisivuille 2

JALAKA -hankkeessa tehdään selvitystä siitä, kuinka paimenkoiraa voidaan hyödyntää jaloittelun ja laiduntamisen tukena. Hankkeessa tullaan keräämään käytännön kokemuksia karjatiloilta, joilla on paimenkoiria käytössä.

Paimenkoirista löytyy monipuolista tietoa esimerkiksi Suomen Paimenkoirayhdistys ry:n nettisivuilta.

 

 

Miksi lehmille kannattaa järjestää jaloittelua?

Oikein toteutettuna jaloittelu on hyväksi lehmien terveydelle. Jaloittelualueen ja kulkureittien tulee olla pitäviä, puhtaita ja kaikin puolin turvallisia lehmille. Sopivan jaloitteluratkaisun löytäminen on tilakohtaista, sillä esimerkiksi navettatyyppi, lehmämäärä ja käytettävissä oleva pinta-ala vaikuttavat keskeisesti jaloittelun toteutukseen. Mutta miksi ylipäätään tarjota lehmille mahdollisuus jaloitteluun? Seuraavaksi viisi tärkeintä syytä.

Jaloittelukuva 600

1. Lajityypillinen käyttäytyminen

  • Laumaeläimenä lehmä tarvitsee luonnostaan sosiaalista kanssakäymistä lajitovereidensa kanssa. Ulkona on enemmän tilaa hoitaa kaverisuhteita ja lauman alempiarvoisilla välttää konflikteja.
  • Ulkona on vähemmän stressitekijöitä. Säännöllisesti jaloittelevat eläimet ovat rauhallisempia ja helpompia käsitellä.

2. Lihaskunto

  • Liikkuminen ylläpitää hyvää lihaskuntoa. Raajat, nivelet ja jänteet vahvistuvat liikkuessa. Hyvä kunto edesauttaa helppoa poikimista ja ehkäisee sairastumisia.
  • Jaloittelulla voi olla suotuisaa vaikutusta keskipoikimakertaan, sillä hyväkuntoiset lehmät ovat terveempiä ja kestävämpiä.

3. Sorkkaterveys

  • Sorkkaterveys pysyy hyvänä puhtaalla ja kuivalla alustalla. Talvella sorkat puhdistuvat lumessa, jolloin infektiopaine pienenee.
  • Joustavalla alustalla liikkuminen mahdollistaa sorkan luontaisen joustomekanismin toiminnan ja tekee hyvää sorkan verenkierrolle.

4. Muu terveys

  • Kesän valoisuus vaikuttaa hormonitoiminnan säätelyyn positiivisesti. Kiimat näkyvät paremmin ja ulkona on hyvin tilaa kiimakäyttäytymiseen.
  • Liikunta edistää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä immuunipuolustuksen ja ruuansulatuselimistön toimintaa.

5. Maaseutumaisema

  • Jaloittelevat lehmät kuuluvat maalaismaisemaan ja luovat maaseudulle kuuluvia tuoksuja ja ääniä.
  • Jaloittelu luo positiivista kuvaa maidontuotannosta. Lehmien näkeminen ulkona on yhä useammalle kuluttajalle tärkeää.

Hankkeen toteuttajat

toteuttajat