Hallittua jaloittelua ja laidunnusta

Rytkösen Markuksen ja Helin tilalla Maaningalla lehmien ulkoilu koetaan tärkeäksi eläinten hyvinvointitekijäksi. Tila on kehittynyt kovaa vauhtia. Vuonna 2011 lehmiä oli 30 ja tällä hetkellä jo lähemmäs 200. Uusi pihatto on valmistunut vuonna 2015 ja käytössä on kolme lypsyrobottia. Vasikoille ja nuorkarjalle on omat tilat erillisissä rakennuksissa. Tärkeimmät syyt lehmien ulkoilun taustalla ovat sorkkaterveys ja hyvinvointikorvauksesta saatava rahallinen hyöty.

Kuva nettiin

Tilalla lehmien kulkuväylät on rakennettu täyttösoralla ja ne kestävät hyvin suuren karjan siirtymiset laidunalueelle.

Lypsylehmien laidunalaa on kaiken kaikkiaan noin 5 ha. Lypsylehmät on jaettu pihatossa kahteen eri ryhmään ja kummallakin ryhmällä on oma laidunalue käytössään. Lisäksi umpilehmillä on oma alueensa ja vapaa pääsy ulos. Laitumella ei ole juurikaan ruokinnallista arvoa ja strategiana onkin päästää lypsylehmät laitumelle sen jälkeen, kun ne ovat navetassa syöneet apetta mahansa täyteen. Lypsylehmät saavat olla laitumella jaloittelemassa yleensä muutaman tunnin kerrallaan. Lehmät pääsevät ulos päivittäin myös talvella, jos olosuhteet sen sallivat. Sateella ja liukkailla keleillä ulkoilua on syytä rajoittaa.

Markus Rytkönen mainitsee, että lehmät pysyvät virkeinä, kun ne pääsevät säännöllisesti ulkoilemaan. Ulkoilu mahdollistaa lajityypillisen käyttäytymisen ja kiimat näkyvät paremmin ulkona. Rytkönen mainitsee myös, että lehmien ulkoiluaika on kätevää hyödyntää esimerkiksi kuivittamiseen, kun navetassa on paremmin tilaa työskennellä. Kuivikkeet ajetaan pienkuormaajalla parsiriveihin aina silloin, kun lehmät ovat ulkona jaloittelemassa.

Hiehoilla on oma asfalttipohjainen jaloittelutarha vanhan navetan yhteydessä. Tarhassa on ruokintapöytä. Tarha puhdistetaan pienkuormaajaan kiinnitettävällä kumilastalla, jolla liete työnnetään suoraan lietesäiliöön, joka on aivan tarhan vieressä. Rytkönen on todennut, että valo vaikuttaa positiivisesti hiehojen kiimakiertoon ja kiiman näyttämiseen.

Nuorkarja laiduntaa kesäisin kahdessa eri ryhmässä ja laidunalaa on niille yhteensä 30 ha. Rytkönen kokee nuorkarjan laidunnuksessa haastavaksi saada eläinten kasvu pysymään hyvänä. Nuorkarjan laitumien tulee olla todella hyviä ja lisäruokinnan onnistua, jotta kasvu ei pysähdy. Hiehojen laidunnuksessa eniten työllistää riittävän hyvän laitumen ylläpito.

Kuva nettiin 2

Pellolla maatessaan lehmät voivat valita vapaasti makuupaikkansa ja asentonsa.

Rytkönen kävi oman navetansa suunnitteluvaiheessa tutustumassa monilla maitotiloilla. Hän huomasi yhtäläisyyden ulkoilua järjestävien tilojen kesken. Yksikään laiduntavista tiloista ei maininnut sorkkaterveydestä, sillä ongelmia ei juurikaan ollut. Ulkoilun positiiviset vaikutukset sorkkaterveyteen näkyvät nyt myös omalla tilalla. Ulkoilulla on keskeinen vaikutus hyvään sorkkaterveyteen ja etenkin talviaikainen jaloittelu tekee sorkille hyvää, kun sorkat puhdistuvat lumessa. Tilalla sorkat hoidetaan itse omalla sorkkapenkillä.

Luomutilat taitavat jaloittelun ja laiduntamisen

Valtteri Nuutisen luomutilalla Kiuruvedellä lypsylehmät pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden luomutuotannon ehtojen mukaisesti. Tilalla on kolme lypsyrobottia ja lehmillä on pihatossa vapaa kierto. Ovet ovat auki jaloittelutarhaan yötä päivää, mutta kovilla pakkasilla ja liukkailla keleillä ulkoilua on syytä hieman rajoittaa. Kesäisin lypsylehmät pääsevät jaloittelutarhan kautta laitumelle. Hiehoilla on lisäksi oma jaloittelutarha toisella puolella navettaa.

Nuutinen Kuva

Lypsylehmien jaloittelutarha on rakennettu vuonna 2002 samaan aikaan kuin pihattokin. Tarhan pohja on asfalttia ja aita on tehty kiinteäksi rautaputkista hitsaamalla. Jaloittelutarha on hieman kalteva ja keskellä on kokoojakaivo, jonka kautta vedet kulkeutuvat isompiin kaivoihin. Tarha puhdistetaan talven jäljiltä keväällä heti kun olosuhteet sallivat. Kesäisin tarha puhdistetaan kerran kuukaudessa. Nuutinen on miettinyt tarhan puhdistamisen helpottamista, ja aikookin tehdä tarhaan betonisen puskuseinän, jota vasten pienkuormaajan kauhalla on helppo pukata.

Lehmien laitumella ei ole juurikaan ruokinnallista merkitystä, sillä laidunalaa on vähän lehmämäärään verrattuna. Tärkein syy laiduntamiseen on eläinten liikkuminen ja luontaisen käytöksen mahdollistaminen. Lehmillä on pihatossa apetta koko ajan saatavilla ja lypsyrobotilla on käytössä houkutusrehu. Vettä on saatavilla vain navetassa, mikä vaikuttaa osaltaan sujuvaan lypsykiertoon. Käytössä on kaksi kulkuovea eri kohdissa seinustaa, jotta liikkuminen ulos tarhaan ja laitumelle olisi sujuvaa. Vapaa kierto toimii navetassa hyvin ja lehmät kulkevat mieluusti lypsylle. Keskimäärin tilan lehmät käyvät lypsyrobotilla yli 3 kertaa päivässä.

Lehmät liikkuvat paljon jaloittelun ja laiduntamisen myötä. Nuutinen mainitsee, että liikkumisella on suotuisia vaikutuksia muun muassa lihaksistolle ja muulle elimistön toiminnalle. Lehmät ovat tilalla hyvin terveitä ja kestäviä, mistä kertoo esimerkiksi keskivertoa korkeampi keskipoikimakerta: 3,8. Nuutinen kertoo, että toisinaan varsinkin kesäaikaan lehmän ulkoillessa kivi voi painautua sorkan pohjaan, mutta ontumisia ei sen seurauksena yleensä esiinny. Talviulkoilulla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti sorkkaterveydelle, sillä lumi puhdistaa sorkkia tehokkaasti. Lisäksi lumessa telmiessä lehmät puhdistuvat myös muutenkin kuin vain sorkistaan. Oikein toteutettuna lehmien ulkoilusta on siis paljon positiivista hyötyä.

Nuutinen Kuva 2

Hankkeen toteuttajat

toteuttajat